Paa

Tenavien Eppu kuljettaa mukanaan rättiä. Meillä Hakilla vastaavassa asemassa on "paa". Paa on äidin yöpaita, josta on tullut Hakin turvariepu elämän tyrskyissä. Se on mukana hoidossa, pitemmillä automatkoilla ja muuallakin tarpeen mukaan. Se ei kuitenkaan ole mukana ulkoillessa, kauppareissuilla eikä muillakaan pienemmillä retkillä.

Hoidossa paan käyttö on pyritty rajoittamaan päiväuniaikaan. Kun Hakki haetaan, on pulkassa tai nyt taas rattaissa oma kassi tiukasti Hakin käsissä ja hän nuuhkii samalla paata. Hakki tosiaan nuuhkii sitä, pitkin syvin "sniif sniif" -nuuhkauksin. Jos paa on kadoksissa, se täytyy löytää. Hakin elämän huoliin sisältyy mm. se, että Neiti Koira meillä ollessaan voisi syödä paan. Olen selittänyt, että Neiti Koira ei todellakaan halua syödä paata (vaikka ahne onkin).

Paa ei aina ole sama paita, vaan välillä hyväksytään "varapaa". Tämä mahdollistaa paan pesemisen, mikä on luonnollisesti välillä tarpeen. Kotona olen pyrkinyt siihen, että paa ei olisi mukana ruokapöydässä, mutta toisinaan on tullut annettua periksi... Telkkaria katsellessa ja nukkumaan mennessä paa on yleensä aina mukana, mutta toisinaan se voi olla tarpeen myös palapeliä rakentaessa tai mopoillessa. Saa nähdä, milloin paa jää tarpeettomaksi. Sen saa Hakki itse päättää.

Lopuksi vielä valokuva Hakin vappupallosta, joka on ollutkin tosi mieleinen. Vappuaattona kävimme muuten oikein onnistuneella vierailulla ystävättäreni perheen pienimuotoisissa vappujuhlissa. Hakki leikki ilmapalloilla ja ystävättäreni poikien vanhoilla leluilla, ja käyttäytyi ihan mukavasti lukuunottamatta sitä, että rohmusi lähes kymmenen Prinsessa-keksiä... Ne kun on niin herkkua. Lähdimme kotiin kreivin aikaan, toisin sanoen ennen väsähtämistä edeltävää iltakiukkua. Jäi niin hyvä mieli tästä vappuvierailusta! Kiitokset emännälle perheineen!

Kirjallinen yöpöytä: Emily Giffin, Rakkaus lainassa
Hyvä rakkausromaani tekee terää silloin tällöin. Ja tämä oli minusta oikeinkin hyvä. Juoni oli kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraava: Parhaan ystävättärensä häävalmisteluissa kaasona toimiva nainen ajautuu viettämään yhteisen yön sulhasen kanssa. Alkoholilla oli osuutta asiaan, mutta tilanne ei selity sillä, ja monenmoisia tunteita on liikkeellä... Kirjan viehätystä oli nyt sekin, että elämä siinä oli niin totaalisen erilaista kuin oma arki - deittailua, juhlia ja romantiikkaa. Eksoottinen lukukokemus siis. Tämän kirjan lukusession aikana tuli taas hieno osoitus kirjaston palvelualttiudesta -huomasin ennen loppuratkaisuja, että kirjasta puuttuu pari viimeistä sivua. Menin kirjastoon palauttamaan kirjan, kerroin tilanteen ja sain ilmaiseksi varata ehjän kirjan! Mutta tosiaan, tämä on oiva lukupläjäys romanttisia ihmissuhdekiemuroita kaipaavalle.